Millennium-teknologiapalkinto vie Suomen vahvuudet maailmalle

Suurlähettiläs Pekka Huhtaniemen mukaan Millennium-teknologiapalkinto on tärkeä osa Suomi-kuvaa. Kuva: Laura Manas/TAF.

Kansainvälinen teknologiapalkinto vahvistaa Suomen mainetta innovaatioiden maana.

Kun puhutaan Suomen maakuvasta, teknologia nousee vääjäämättä keskusteluun. Suomi tunnetaan maana, jossa tutkimuksen ja tuotekehityksen osuus bruttokansantuotteesta on pitkään ollut maailman kärkeä, väestö koulutettua ja innovaatiotoiminta Euroopan huippua.

Suomi-kuvan asiantuntijan ja ulkoministeriön Suomi 100 -suurlähettilään Pekka Huhtaniemen mukaan Millennium-teknologiapalkinto tukee juuri niitä vahvuuksia, joilla Suomen brändiä kannattaa luoda: yhteiskunnan ratkaisukeskeisyyttä, kestävää kehitystä ja laadukasta koulutusta.

”Elämänlaatua edistäville innovaatiolle jaettava Millennium-teknologiapalkinto istuu hyvin Suomi-brändin suurimpiin vahvuuksiin ja osoittaa, että haluamme antaa tärkeille arvoillemme huomiota ja rahoitusta”, Huhtaniemi sanoo.

Petri Peltonen
TEM:n alivaltiosihteeri
Petri Peltonen.

Myös työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM), joka myöntää palkintosumman, Millennium-teknologiapalkinnon merkitykseksi nähdään erityisesti Suomen kilpailukykyisten puolien alleviivaaminen. TEM:n alivaltiosihteerin Petri Peltosen mukaan palkinto tuo tehokkaasti esiin suomalaista käytännönläheistä ajattelutapaa.

”Millennium-teknologiapalkinnon lähtökohtana on tieteen ja innovaatioiden laaja yhteiskunnallinen, jopa koko ihmiskuntaa koskettava vaikuttavuus ja tien avaaminen erilaisille sovelluksille. Esimerkiksi Nobel-palkinto jaetaan puolestaan puhtaasti tieteellisestä työstä ja urasta”, Peltonen vertaa.

Peltonen työskenteli pitkään TEM:n elinkeino- ja innovaatio-osaston päällikkönä, ja hänen mielestään Millennium-teknologiapalkinto on myös hyvä esimerkki Suomelle tyypillisestä yhteistyöstä tutkimus- ja yritysmaailman sekä julkisen ja yksityisen sektorin välillä.

”Yhdistysten, yritysten ja tutkimuslaitosten tiimityö on suomalainen vahvuus. Valttiamme kuvaa hyvin se, että elinkeinoelämän varoin perustettu itsenäinen Tekniikan Akatemia -säätiö jakaa valtion myöntämän palkintosumman ja vastaa samalla itse kaikista järjestelykuluista.”

Teknologiaa Nokian jälkeen

Kun Suomen mainetta innovaatioiden ja teknologian maana halutaan vaalia ja vahvistaa, ansaitulle osaamiselle tarvitaan selkeitä symboleja. Varsinkin nykyään, kun teknologiamaine ei enää tiivisty yksittäisiin suuryrityksiin.

”Suomen teknologiaosaamista oli ennen helppo perustella Nokia-kortilla. Riitti, että lausui yrityksen nimen ja vastaus oli aina ’I know what you are talking about’. Millennium-teknologiapalkinto on yksi tärkeä lenkki tarinassamme ja maineemme pitämisessä esillä”, Pekka Huhtaniemi pohtii.

Maakuvatyön vankkana tuntijana Huhtaniemi huomauttaa, että yksittäisen palkinnon tekeminen tunnetuksi ulkomailla on suuri haaste mille tahansa maalle. Huhtaniemi kuitenkin näki Suomen Lontoon suurlähettiläänä läheltä, kuinka Millennium-teknologiapalkinnon tunnettuus Isossa-Britanniassa kasvoi äkisti vuonna 2014. Palkinto myönnettiin tuolloin ”big datan isälle” Stuart Parkinille, joka oli jo viides pääpalkinnon tai ehdokkuuden saanut britti.

”Aikaisemmat brittipalkitut eivät ole nousseet palkinnon myötä samalla tavalla tunnetuiksi kuin Parkin. Parkinin tiedon tallennukseen liittyvien innovaatioiden yhteiskunnallinen merkitys ulottuu pitkälle tulevaisuuteen, ja tämä oli vahvistetun viestinnän ohella avain julkisuuteen ja ihmisten kiinnostukseen Britanniassa”, Huhtaniemi summaa.

Stuart Parkinin innovaatio moninkertaisti tiedon tallennuskapasiteetin.

 

Huhtaniemi muistuttaa, että Lontoon kaltaisissa maailman navoissa tapahtuu niin paljon, että uutiskynnyksen ylittäminen on erittäin vaikeaa. Kun siinä onnistutaan, Millennium-teknologiapalkinnon kaltaisilla symboleilla voidaan vahvistaa mielikuvaa Suomesta teknologian ja innovaatioiden huippumaana. Mielikuvien summasta muotoutuu maakuva, jolla on osansa esimerkiksi uusien investointien houkuttelemisessa Suomeen.

”Suomen suurlähetystöillä on Suomi-kuvan suhteen käsissään jälleen kultakimpale, kun Millennium-teknologiapalkinto jaetaan toukokuussa”, Huhtaniemi vetoaa kollegoihinsa.

Hyötyä koko maailmalle

Vaikka Suomen teknologiamaine lujittuu Millennium-teknologiapalkinnolla ja palkinto Suomen teknologiamaineella, maailmanlaajuisen edistyksen tukeminen on kuitenkin palkinnon kulmakivi.

”Pyrimme siihen, että suomalaisesta käytännönläheisestä ajattelutavasta hyötyisi muukin maailma.”

”Perusajatus on hyvä pitää kirkkaana mielessä: emme aja vain Suomen hyötymistä, vaan pyrimme siihen, että suomalaisesta käytännönläheisestä ajattelutavasta hyötyisi muukin maailma. Kyse ei ole oman kilpemme kiillottamisesta rahalla, vaan maailmanlaajuisen kehityksen edistämisestä”, TEM:n Peltonen korostaa.

Koska kansainvälisessä maailmassa laajasti ihmisten elämään vaikuttavat ongelmat ja ratkaisut ovat yhteisiä, on myös olennaista, että suomalainen palkinto voidaan jakaa minne päin maailmaa tahansa – ilman, että sen merkitys Suomelle vähenee.

Peltonen uskoo, että valtio on jatkossakin vahvasti sitoutunut Millennium-teknologiapalkinnon rahoittamiseen. Eduskunta tekee päätöksen miljoonan euron palkintosumman myöntämisestä joka toinen vuosi, ja tähän asti palkinto on katsottu tärkeäksi osaksi yhteiskunnallisesti merkittävien innovaatioiden tukemista.

”Hallituksen lisäksi kansanedustajat ovat nähneet julkisen ja yksityisen rahoituksen yhdistelmän järkeväksi, ja palkinto nauttii kohtalaisen laajaa luottamusta läpi puoluekentän. Niin pitkään kuin elinkeinoelämä hoitaa oman osuutensa palkintosäätiön toiminnan rahoittajana, niin pitkään myös valtio varmasti sitoutuu palkintosumman jakamiseen”, Peltonen toteaa.

Teksti: Laura Manas

Millennium-teknologiapalkinto 2016 jaetaan 24. toukokuuta Helsingissä. Voittava innovaatio ja palkittava henkilö tai henkilöt julkistetaan palkinnonjakotilaisuudessa.

Lataa pdf.