Mitä tarvitaan innovaatioiden syntyyn?

Aalto-yliopiston vararehtori Tuija Pulkkinen. Kuva: Janne Lehtinen.

Professori Tuija I. Pulkkinen
Vararehtori, tutkimus ja innovaatiot
Aalto-yliopisto

Kasvuyrittäjyys on noussut politiikan huomion kohteeksi, kun hallitukset ovat huomanneet, että kaikki uudet yritykset eivät vaikuta talouteen samalla tavalla. Kaksi tuoretta tutkimusta tuo esiin, miten startup- ja kasvuyritykset vaikuttavat kansalliseen ja kansainväliseen talouteen. Ruth Graham (Creating university-based entrepreneurial ecosystems: Evidence from emerging world leaders. MIT 2014) tutki yli 200 innovaatioekosysteemiä ja globaalia yliopistoa, ja identifioi Aallon viiden nousevan ekosysteemin joukkoon: ”…valtava yhdistelmä vahvaa ja sitoutunutta johtajuutta, intohimoista sidosryhmävuorovaikutusta ja tehokasta kansallista tukijärjestelmää ajaa Aaltoa yliopistolähtöisen yrittäjyyden suureksi kansainväliseksi voimatekijäksi seuraavan vuosikymmenen aikana.”

Rannikko ja Autio (The impact of high-growth entrepreneurship policy in Finland Science Business Publishing 2015) keskittyvät arvioimaan suomalaisen kasvuyrittäjyyspolitiikan vaikutuksia. Nopeasti kasvavien yritysten määrä on kasvanut samaa tahtia Tekesin Nuoret innovatiiviset yritykset -ohjelman toteuttamisen ja työ- ja elinkeinoministeriön Vigo-kiihdytysohjelman kanssa. Vigo yhdistää innovatiiviset liikeideat, liiketoiminnan ammattilaiset ja rahoituksen. Näihin ohjelmiin osallistuneet yritykset ovat saaneet pääomarahoitusta ja ohittaneet myynnissä kilpailijansa. Kustannus-hyötyanalyysin perusteella jokainen tukieuro tuo enemmän kuin arvonsa takaisin lisääntyneenä myyntinä. Julkinen tuki on puskuri, joka auttaa nuoria startup-yrityksiä selviytymään, tukee itseluottamusta, joka osaltaan edistää kasvupyrkimyksiä ja tuo mainetta, joka auttaa startup-yrityksiä houkuttelemaan taloudellisia ja henkilöstöresursseja.

Rannikko ja Autio tunnustavat, että nopeat rakenteelliset muutokset telealalla (Nokian murroksen myötä Bridge-ohjelma tuki suurta määrää Nokia-lähtöisiä yrityksiä, jotka hyödynsivät Nokian IP:tä lisensoinnin tai idea release -sopimusten kautta), peliteollisuuden nousu (jota leimaa pääomasijoitusyhtiöitä houkutteleva liiketoimintamallien helppo skaalattavuus) ja opiskelijoiden lisääntyvä kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan (AaltoES ja Startup Sauna ovat keskeisiä toimijoita) ovat tämän kehityksen keskeisiä tekijöitä.

Tarvitaan siis tietoa ja taitavia ihmisiä, rahoitusta ja tukea, jotta voidaan luoda ekosysteemi, jossa syntyy innovatiivisia startup-yrityksiä ja jossa kohtuullinen osuus startup-yrityksistä kasvaa taloudellisesti merkittävän kokoisiksi.  Suomen erottaa muista Euroopan maista se, että me hyödynnämme yrittäjyyskokemusta startup-kehittämisen eri vaiheissa ja täydennämme näin startup-yrityksen perustajien johtamis- ja tiedetaustaa. Tärkeintä on kuitenkin mielikuvitus, luovuus, innovatiivisuus, into ja rohkeus – näitä ominaisuuksia nuoremmalla sukupolvella onneksi usein on.