Ratkaisu: Lämpöä Suomen syvimmästä reiästä

Geotermistä lämpöä voidaan tuottaa ilman polttoaineita, joten uusi voimala ei tuota myöskään päästöjä. Kuva: St1 Deep Heat Oy. Geotermistä lämpöä voidaan tuottaa ilman polttoaineita, joten uusi voimala ei tuota myöskään päästöjä. Kuva: St1 Deep Heat Oy.

Suomen ensimmäinen geolämpövoimala tuottaa kaukolämpöä täysin päästöttömästi.

Espoon Otaniemessä on vielä tässä kuussa määrä ottaa historiallinen askel suomalaisessa lämmöntuotannossa: energiayhtiö St1 poraa kallioperään kaksi 7 kilometrin syvyistä reikää, joita pitkin maan geotermistä lämpöä ohjataan espoolaisten talojen lämmitykseen. Erillinen koereikä porattiin viime kesänä, ja noin kahteen kilometriin saakka kaikki on sujunut hyvin. Varsinainen 7 kilometrin syvyinen voimala tulee olemaan Suomen syvin reikä.

Maanpinnalla metrin halkaisijaltaan olevat reiät kapenevat alaspäin vain noin 20-senttisiksi. Geolämpövoimalan toisesta reiästä johdetaan alas vettä, joka kuumennuttuaan nousee toista reikää ylös Fortumin lämpölaitokseen.

Reikien pohjalla maan lämpötila on noin 120 astetta. Tämän ansiosta vesi lämpenee niin paljon, ettei kaukolämmön tuotantoon tarvita maalämpöpumppuja. Koska lämpöä tuotetaan ilman polttoaineita, voimala ei tuota myöskään päästöjä.

Voimalan koekäytön on tarkoitus alkaa helmikuussa 2017. Geotermistä lämpöä pystyttäisiin sen jälkeen tuottamaan parhaimmillaan 40 megawatin teholla, mikä riittäisi kattamaan kymmenen prosenttia espoolaisten kaukolämmön tarpeesta.

1) Minkä energiahaasteen St1:n geolämpövoimala ratkaisee, St1:n Deep Heat Oy:n tuotantojohtaja Tero Saarno?

”Voimala tuo Suomeen aivan uuden puhtaan tavan tuottaa kaukolämpöä. Ratkaisu korvaa ulkomaisia fossiilisia polttoaineita, eli kaasua, öljyä ja hiiltä, mikä lisää Suomen energiaomavaraisuutta.”

2) Miten ihmisten elämänlaatu kohenee?

”Kun Suomen energiaomavaraisuus kasvaa, vähemmän rahaa valuu rajojen yli. Myös ilmansaasteet vähenevät ja ratkaisu auttaa torjumaan ilmastonmuutosta, kun hiilidioksidipäästöjä ei synny.”

”Voimalaitos ei käytä ollenkaan polttoaineita.”

3) Miten ratkaisu tukee kestävää kehitystä?

”Voimalaitos ei käytä ollenkaan polttoaineita, joten lämmöntuotannon päästöt ilmastoon, vesistöihin ja kaatopaikoille vähenevät. Tavallinen voimalaitos saastuttaa ilmaa savupiipun kautta ja tuottaa tuhkaa kaatopaikalle. Geolämpövoimalasta näitä päästöjä ei tule. Lisäksi pora, jolla reiät tehdään, on sähkökäyttöinen. Siihenkään ei siis tarvita päästöjä aiheuttavia polttoaineita.”

4) Miten suomalainen geolämpövoima on näkemyksesi mukaan kehittynyt kymmenen vuoden päästä?

”Nyt rakennettavalla ensimmäisellä voimalalla päästään testaamaan konsepti ja tekniikka. Kymmenen vuoden päästä samankaltaisia voimaloita on toivottavasti jo suunnitteilla ja rakenteilla muuallekin Suomeen. Tuotantoon lisätään kaukolämmön lisäksi varmasti jatkossa kaukokylmän ja ehkä sähkönkin tuotantoa. Perustekniikka pysyy samana, ja suurin kehitys tulee tapahtumaan rakennuskustannusten ja rakennusajan laskuna.”

St1 poraa kallioperään kaksi 7 kilometrin syvyistä reikää, joita pitkin otetaan talteen maan geotermistä lämpöä. Kuva: St1 Deep Heat Oy.

 

5) Onko samankaltaisia kokeiluja tehty muualla maailmassa?

”Näin syviä ja kovaan graniittiin porattuja voimaloita ei ole montaa. Vastaavia on Ranskassa, Saksassa ja Australiassa, mutta erona on, että ulkomailla rei’istä tuotetaan vain sähköä. Suomen kylmissä oloissa on järkevää tuottaa juuri kaukolämpöä.

Sen sijaan matalampia 2–2,5 kilometrin syvyisiä reikiä on jo yli 20 maassa, esimerkiksi Pariisin kaukolämpöverkossa noin 40 kappaletta. Kallioperä on niissä kuitenkin erilaista, pehmeää sedimenttiä. Lämpimämmissä maissa ei ole tarve porata yhtä syvälle kuin Suomessa, jossa riittävän lämmintä kiveä löytyy vasta oikein syvältä.”

Teksti: Laura Manas 

Tämän juttusarjan osat löydät helposti ”Teema: energia” -kategoriasta.

Lataa pdf.