Pohjoismaat valloittavat Piilaaksoa yhdessä

Paula Salomaa on Nordic Innovation Housen yhteisömanageri Kalifornian Palo Altossa.

Pohjoismaisesta brändistä on tullut Yhdysvalloissa haluttua tavaraa. Suomalaisyritykset saavat tukea muilta skandinaaveilta Nordic Innovation Housessa.

USA:n länsirannikko ei ole ollenkaan hullumpi paikka ulkomaanvalloituksesta haaveileville teknologia-alan startup-yrityksille. Piilaaksoon ovat keskittyneet rahoittajat, alan huippututkimus, osaaminen ja verkostot. Kilpailu on kuitenkin erittäin kovaa, ja pienelle ja tuntemattomalle suomalaisyritykselle tulee nopeasti orpo olo ilman olemassa olevia verkostoja.

”Pohjoismaalaiset ovat niitä blondeja, jotka puhuvat samalla aksentilla ja ryhtyvät heti hommiin.”

Pari vuotta sitten Pohjoismaat heräsivät toden teolla tarpeeseen koota pienten maiden voimat ja valtit yhteen Amerikan-valloitusta varten. Syntyi uusi pohjoismainen yhteisprojekti, Nordic Innovation House (NIH), joka kerää Piilaaksoon tulevia start upeja pohjoismaisen brändin suojiin ja tarjoaa niille pehmeän laskeutumisalustan uudenlaisessa toimintaympäristössä.

”Ennen Team Finland, eli Finpro ja Tekes olivat täällä yksin edustamassa Suomea. Nykyään yhteistyö muiden pohjoismaisten innovaatiokeskusten kanssa sekä yhteinen Nordic-brändi auttavat näkyvyyden saavuttamisessa ja arvokkaiden kontaktien löytymisessä”, kertoo NIH:n suomalainen yhteisömanageri Paula Salomaa.

Alun perin norjalainen innovaatiotalo muutettiin yhteispohjoismaiseksi hankkeeksi kesällä 2014, ja sen jälkeen Nordic Innovation House on ottanut vastaan lähes 150 pientä tai keskisuurta yritystä sekä kymmenkunta pääomasijoittajaa Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Islannista.

Yksi lähes 30:sta NIH:n suomalaisyrityksestä on tamperelainen älylaitteiden testaamiseen erikoistunut OptoFidelity. Firma loikkasi Hervannasta Piilaaksoon reilu vuosi sitten ja kasvattaa Yhdysvalloissa työllistämiensä määrän jo kolmesta viiteen tämän vuoden loppuun mennessä.

”Nordic Innovation House oli alkuun pääsemisessä tärkeä laukaisualusta. Oli paljon helpompaa tulla valmiiseen yhteisöön kuin vuokrata tilat yksin ja selvittää kaikki omillaan”, kertoo OptoFidelityn toimitusjohtaja Pertti Aimonen.

Toimitusjohtaja Pertti Aimonen johdatti OptoFidelity-yrityksen Piilaaksoon pohjoismaisen yhteistyön avulla.
Toimitusjohtaja Pertti Aimonen johdatti OptoFidelity-yrityksen Piilaaksoon pohjoismaisen yhteistyön avulla.

 

Yhteisöltä arvokasta tukea

Nordic Innovation Housessa OptoFidelitya odottivat valmis yhteisö, ohjaus, kokoustilat ja postiosoite Palo Altossa. Fyysinen tukikohta on Yhdysvalloissa erityisen tärkeä todiste uskottavuudesta ja sujuvoittaa myös tapaamisten järjestämistä. Osoitteen ohella OptoFidelitylle tärkein apu oli pohjoismaalaisten muodostama yhteisö.

”Muilta skandinaaveilta saa paljon ideoita ja vinkkejä parhaista yhteistyökumppaneista. Suositukset ovat Yhdysvalloissa tärkeitä, kun valitaan lakimiehiä, rekrytointifirmoja tai viisumiasioiden hoitajia. Ilman suosituksia on eksyksissä”, Aimonen toteaa.

Juuri yhteisön takia OptoFidelity on edelleen Nordic Innovation Housen jäsen, vaikka onkin jo saanut Piilaaksossa jalan oven väliin. Pohjoismaalaiset ovat Aimosen mukaan vahvasti samalla aaltopituudella yhtenevän kulttuuripohjansa ansiosta.

”Piilaaksossa vallitsee yleisestikin auttamisen meininki. Filosofiana ei ole ”kill and take” vaan ”give and take” – ota, anna ja verkostoidu. Nyt voimme olla jo itsekin hyödyksi uusille tulokkaille.”

Työteliäitä blondeja viidestä maasta

NIH:n Paula Salomaan mukaan Nordic Innovation House on loistava esimerkki siitä, kuinka samanlaisia Pohjoismaat maailman mitassa ovat keskenään. Pohjolassa yhteiskunnat tukevat vahvasti kehitystä ja koulutusta ja maiden bisnesympäristö on hyvin turvallinen. Samoin riskinottokyky on kaikilla melko pieni, yrityskanta perinteisesti vanhaa ja markkinointikyvyssä parannettavaa.

Suomessa eletään Nokian jälkeistä aikaa ja Norjassa öljyn hinnan laskeminen pakottaa samalla tavalla etsimään uusia mahdollisuuksia. Pohjoismailla on samanlaiset taustat, vahvuudet ja haasteet, ja tämä synergiaetu kannattaa Salomaan mukaan hyödyntää yhteisenä brändinä.

”Muilta skandinaaveilta saa paljon ideoita ja vinkkejä parhaista yhteistyökumppaneista.”

”Piilaaksosta katsottuna kaikki pohjoismaalaiset ovat samaa porukkaa. Niitä blondeja, jotka puhuvat samalla aksentilla ja jotka eivät vain istu pöydän ääressä, vaan ryhtyvät hommiin. Kaikki Pohjoismaat tunnetaan osaajina esimerkiksi pelialalla, cleantechissa, turvallisuusalalla ja teollisessa internetissä. Kunkin maan ei kannata rakentaa täällä erikseen omia brändejään”, Salomaa toteaa.

Vaikka pohjoismaalaisilla on Piilaaksossa hyvä maine, OptoFidelityn Aimonen muistuttaa sitkeyden ja kärsivällisyyden tarpeesta.

”Piilaaksossa pitää olla jonkin aikaa, että myynnin saa liikkeelle. Ei pidä pettyä, jos ensimmäinen tai toinenkaan myyntireissu ei tuota tulosta. Vientiä pitää edistää määrätietoisesti, ja tähän Nordic Innovation House tarjoaa avun, jota oli ennen vaikea löytää.”

Teksti: Laura Manas

Vuoden 2016 Millennium-teknologiapalkinnon voittaja, bioteknologian huippuosaaja Frances Arnold työskentelee maineikkaassa Caltechin teknillisessä yliopistossa, joka on myös tärkeä osa Kalifornian vankkaa teknologiamainetta.

Lue myös haastattelumme pohjoismaisen yhteistyön ministerin Anne Bernerin kanssa.

Lataa pdf